{"id":21662,"date":"2022-08-09T14:31:33","date_gmt":"2022-08-09T14:31:33","guid":{"rendered":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/hur-en-temperaturgivare-ar-uppbyggd\/"},"modified":"2025-06-03T13:30:28","modified_gmt":"2025-06-03T13:30:28","slug":"kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/","title":{"rendered":"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan"},"content":{"rendered":"

[vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text]<\/p>\n

Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan<\/h1>\n

[\/vc_column_text][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-antureiden ulkon\u00e4k\u00f6 on hyvin vaihteleva, koska k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaihtelevat. Siksi ei voida sanoa, ett\u00e4 kaikilla l\u00e4mp\u00f6tila-antureilla on vakiomuotoinen ulkoasu. Toisaalta voidaan puhua anturin vakiomallista, joka yhdess\u00e4 suojataskun, kaulaputken, mittaussauvan ja kytkent\u00e4kopan kanssa muodostaa t\u00e4ydellisen instrumentin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21884″ img_size=”large”][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_row_inner][vc_column_inner][vc_column_text]<\/p>\n

Mittausauva<\/h2>\n

[\/vc_column_text][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-anturin keskeisin osa on itse mittauselementti (sauva). Mittauselementit perustuvat metalleihin tai metallien yhdistelmiin, joiden ominaisuutena on tietty vastusarvo kussakin l\u00e4mp\u00f6tilassa. Mittauselementit valitaan kussakin k\u00e4ytt\u00f6kohteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella. Koska mitataan vain pieni\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 signaaleja, mittauselementin l\u00e4ht\u00f6signaali on herkk\u00e4 huonolle johdineristykselle ja s\u00e4hk\u00f6isille h\u00e4iri\u00f6ille. Mittauselementtien suojaamiseksi ja toiminnan varmistamiseksi ne on asennettu mineraalieristettyyn kaapeliin (lyhennetty MI-kaapeli). Se koostuu yksinkertaisista johtimista ohuessa metalliputkessa, jonka eristeen\u00e4 on tiiviisti pakattu magnesiumoksidi. MI-kaapeli on yleisimpi\u00e4 halkaisijoina 3 ja 6 mm, ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kytkent\u00e4keramiikka tai l\u00e4mp\u00f6tilal\u00e4hetin. Pt100 ja standardoidut termoelementit ovat yleisimpi\u00e4 mittauselementtej\u00e4.<\/p>\n

Yksinkertainen muoto mittauslaitteesta on sijoittaa langalla kytketty mittauselementti pohjaan sijoitettuun putkeen, jonka pohjassa on l\u00e4mp\u00f6tahna. L\u00e4mp\u00f6tahna tarjoaa paremman l\u00e4mp\u00f6siirron k\u00e4rjess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6alue on kuitenkin rajallinen kapeamman mittausalueen vuoksi, mutta se kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 hyvin mekaanisia rasituksia, kuten t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja iskuja.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6tila-antureissa, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutuskuormalle, johtimille on annettava suurin mahdollinen liikkumisvapaus, jotta estet\u00e4\u00e4n kuorman siirtyminen.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11557″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576567329277{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text css=””]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4!
\n<\/strong>INORin mittausyksik\u00f6t perustuvat normaalisti MI-kaapeliin lukuun ottamatta termoelementtej\u00e4 tyyppi S, R ja B, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keraamisia putkia mittausosan rakentamiseen. INOR Pt100 -elementin kiinnitys mittauslaitteeseen on ainutlaatuinen. Eristemateriaalilla t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varmistetaan hyv\u00e4 eristys ja ett\u00e4 elementti ei voi liikkua.<\/em>[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21879″ img_size=”medium” css=”.vc_custom_1661455693069{background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Kytkent\u00e4kopat<\/h2>\n

Kytkent\u00e4kopan tarkoitus on suojata kytkent\u00e4keramiikkaa tai muunninta esim. ymp\u00e4rist\u00f6n kosteudelta ja p\u00f6lylt\u00e4. Kytkent\u00e4koppaa valittaessa on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 useita t\u00e4rkeit\u00e4 seikkoja. T\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 on materiaalin valinta. Koppa valetaan yleens\u00e4 alumiinista ja on jauhemaalattu, jotta se ei olisi liian raskas. L\u00e4mp\u00f6tilaa mitattaessa ulkona kovassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuten merell\u00e4 tai autiomaassa hiekkamyrskyiss\u00e4, suositellaan usein ter\u00e4ksest\u00e4 valettua kytkent\u00e4koppaa. Happoisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 muovip\u00e4\u00e4t ovat yleisi\u00e4 korroosion v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kytkent\u00e4p\u00e4\u00e4n sis\u00e4halkaisija on standardoitu ja sit\u00e4 kutsutaan muodoksi A tai B, mutta on my\u00f6s pienempi tyyppi nimelt\u00e4 M.<\/p>\n

Kannen muotoilu ja kiinnitys kytkent\u00e4kopan runkoon on toinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta koppaa valittaessa. Jos esimerkiksi tarvitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4osiin, valitaan usein p\u00e4\u00e4 kannella, joka on kiinnitetty saranoilla. Jos tarvitaan vedenpit\u00e4v\u00e4 vaihtoehto, valitaan mieluiten ruuvattu kansi. Tapauksissa, joissa halutaan paikallisn\u00e4ytt\u00f6, valitaan kytkent\u00e4kansi, jossa on ikkuna.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21890″ img_size=”full”][vc_column_text]IP-luokan m\u00e4\u00e4ritetty arvo on se, mik\u00e4 voidaan saavuttaa korkeintaan. Ylempien IP-luokkien saavuttamiseksi tarvitaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiiviste kytkent\u00e4kopan ja kaulan putken ja vastaavien kaapelil\u00e4pivientien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Katso kytkent\u00e4p\u00e4iden valikoima[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Kaulaputki<\/h2>\n

Kaulaputkea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kytkent\u00e4kopan et\u00e4isyyden s\u00e4\u00e4telyyn prosessista joko siksi, ett\u00e4 se kuumenee liian kuumaksi korkeassa prosessil\u00e4mp\u00f6tilassa tai kytkent\u00e4kopan saamiseksi eristeen ulkopuolelle s\u00e4ili\u00f6n tai putken eristeest\u00e4. Kaulaputket ovat useimmissa tapauksissa edullisia ohutsein\u00e4isi\u00e4 metalliputkia, jotta minimoidaan l\u00e4mm\u00f6n siirtyminen putkea pitkin. Kaulaputkea ei saa kuitenkaan sijoittaa liian kauas, koska prosessin aiheuttama t\u00e4rin\u00e4 voi rikkoa ne, varsinkin silloin kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n raskaita kytkent\u00e4koppia.[\/vc_column_text][vc_row_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][vc_single_image image=”15325″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_empty_space][vc_empty_space][vc_single_image image=”15329″ img_size=”large”][vc_column_text]1. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 220 \u00b0 C
\n2. Prosessin l\u00e4mp\u00f6tila + 400 \u00b0 C
\n3. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 570 \u00b0 C
\n4. L\u00e4mp\u00f6tila kytkent\u00e4kopassa
\n5. Kaulaputken pituus[\/vc_column_text][vc_column_text]HUOMAUTUS! Kaavio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain l\u00e4mp\u00f6tilan nousun. Ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n.<\/em>[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text]<\/p>\n

Prosessiliit\u00e4nt\u00e4<\/h2>\n

Yksinkertaisin tapa kiinnitt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila-anturi on kiinnitt\u00e4\u00e4 suojaputki prosessiin kiristysruuviliit\u00e4nn\u00e4ll\u00e4, katso alla oleva kuva 1. Etuna on, ett\u00e4 pituutta voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ja n\u00e4in minimoida varastossa olevien pituuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos halutaan mahdollisuus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lis\u00e4osan pituutta, valitaan PTFE: ll\u00e4 tai kuidulla varustettu tiiviste. Jos taas halutaan korkean paineen kest\u00e4v\u00e4\u00e4, valitaan ter\u00e4ksell\u00e4 leikattu tiiviste (jonka asentoa ei voida s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen).[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15417″ img_size=”large”][vc_column_text]Anturi voidaan kiert\u00e4\u00e4 prosessiin hitsattuun kierteitettyyn hitsausyhteeseen (kuvat 1 ja 2 yll\u00e4). Kuvan 2 mukaisten kierteellisten antureiden asennuspituus on m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 etuk\u00e4teen. Kierreliit\u00e4nt\u00e4isiin antureihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ISO 228 G1\/2 tai ASME B1.20.1 1\/2 -14 NPT mukaisia kierteit\u00e4. Muitakin voidaan luonnollisesti toimittaa.<\/p>\n

Vaihtoehtona ovat laippaliitokset, jotka on pultattu vastalaippaa vasten, kuva 3.<\/p>\n

Todella korkeissa paineissa suojatasku hitsataan suoraan s\u00e4ili\u00f6\u00f6n \/ putkeen tai k\u00e4ytt\u00e4en hitsausyhdett\u00e4, kuva 4.<\/p>\n

Upotuspituus lasketaan kiinnityskohdasta eli laipasta \/ yhteest\u00e4 alasp\u00e4in eik\u00e4 siis vain putkeen ulottuvasta osasta, joka altistuu virtaukselle.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Suojaputki\/-tasku<\/h2>\n

Pelkk\u00e4 mittaussauva riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin, jos mitataan ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa. Jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin aggressiivisia kaasuja tai nesteit\u00e4, nopeita virtauksia tai korkeita paineita, mittaussauva on suojattava suojaputkella tai -taskulla. Suojaputken\/ -taskun muotoilu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy mittauspisteen olosuhteiden mukaan.<\/p>\n

Alla on joitakin esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suojaputken\/- taskun valinnan:[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t<\/h3>\n

[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t syntyv\u00e4t, kun suojaputki yhdist\u00e4\u00e4 kuuman vy\u00f6hykkeen ja kylmemm\u00e4n vy\u00f6hykkeen. Metalli, jolla on hyv\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuus, johtaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ulos putken l\u00e4pi ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 mittausk\u00e4rke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena anturi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liian alhaisen arvon. T\u00e4m\u00e4 virhe on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 lyhyempi\u00e4 suojaputkia k\u00e4yt\u00e4mme. Mittausvirheen pienent\u00e4miseksi olisi siksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 upotussyvyytt\u00e4. Yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 upotussyvyys on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 kertaa k\u00e4rjen halkaisija.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15370″ img_size=”large” add_caption=”yes”][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_column_text]Kapeat prosessiputket<\/strong><\/p>\n

Tapauksissa, joissa prosessiputket ovat haluttua upotuspituutta kapeammat, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 T-putkea, mik\u00e4 mahdollistaa pidemm\u00e4n upotussyvyyden p\u00e4\u00e4virtaukseen kuin jos valitaan kohtisuora asennus prosessiputkeen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ohuempien putkien k\u00e4yt\u00f6n anturin suojaputkena, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuutta suojaputkea pitkin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15378″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Vasteajat<\/h3>\n

Jotkut k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaativat nopeutta eli kuinka nopeasti l\u00e4mp\u00f6tila-anturin on reagoitava l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksiin. Vasteajat mitataan sen mukaan, kuinka kauan kest\u00e4\u00e4, ennen kuin l\u00e4mp\u00f6tila saavuttaa 50 % tai 90 % l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksesta. Koska anturielementti mittaa omaa l\u00e4mp\u00f6tilaansa, vasteaika riippuu siit\u00e4, kuinka paljon massaa on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 anturielementin ymp\u00e4rill\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n massaa, sit\u00e4 pidempi vasteaika. Suojaputket on siis pyritt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman pienell\u00e4 halkaisijalla. Tapauksissa, joissa mekaaninen kuormitus ei salli sit\u00e4, on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 elementin ja v\u00e4liaineen v\u00e4linen l\u00e4mm\u00f6njohtavuus on optimaalinen. Paras vaikutus saavutetaan minimoimalla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken v\u00e4lill\u00e4[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11589″ img_size=”large” add_caption=”yes”][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576569136543{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4!<\/em><\/strong>[\/vc_column_text][vc_column_text css=””]INORin erikoisrakenteella suojaputken k\u00e4rjess\u00e4 on sovitushylsy, jonka avulla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken sein\u00e4mien v\u00e4lill\u00e4 on minimoitu, jotta nopeampi vasteaika voidaan saavuttaa. Nesteiss\u00e4 vasteaika voidaan jopa puolittaa.<\/p>\n

Hylsyrakenne tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vyys paranee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se est\u00e4\u00e4 tehokkaasti mittaussauvaa osumasta suojaputken sis\u00e4seiniin ja samalla anturijohtojen rikkoutumisriski on minimoitu. Anturin k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 pidentyy ja mittauksen luotettavuus kasvaa.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15430″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center” css=”.vc_custom_1748957369183{padding-top: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Mekaaninen kuorma<\/h3>\n

Suojaputki altistuu erilaiselle kulumiselle sovelluksesta riippuen. Paine, t\u00e4rin\u00e4, taivutus ja puhallus ovat yleisimpi\u00e4 mekaanisia kuormituksia, joihin l\u00e4mp\u00f6tila-anturit altistuvat.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Paine ja taivutus<\/h4>\n

Mittausvastukset, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutukselle, muuttavat vastuksen arvoa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n rakenteesta riippuen. Muutos on sit\u00e4 suurempi mit\u00e4 lujempi vastusmetallin ja sen rungon v\u00e4linen liitos on. L\u00e4mp\u00f6tila-anturi on siis suunniteltava siten, ett\u00e4 kuormat eiv\u00e4t siirry mittausvastukseen.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11569″ img_size=”large”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

T\u00e4rin\u00e4<\/h4>\n

Voimakas t\u00e4rin\u00e4 voi johtaa sis\u00e4isten johtimien, suojaputkien ja kaulaputkien rikkoutumiseen.
\nSiksi t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vien vastusantureiden sis\u00e4isten mittausjohtojen tulee voida liikkua mah\u00addollisimman v\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11665″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

V\u00e4r\u00e4htely<\/h4>\n

Kun neste tai kaasu kulkee suojaputken l\u00e4pi, virtaus rikkoutuu ja luo kierteet putken ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4 johtaa sykkiv\u00e4\u00e4n alipaineeseen, joka taivuttaa putkea, kunnes putken joustavuus vet\u00e4\u00e4 sen takaisin ja syntyy v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Jos v\u00e4r\u00e4htelytaajuus on sama kuin suojaputken luonnollinen taajuus, putken k\u00e4rki v\u00e4r\u00e4htelee niin voimakkaasti, ett\u00e4 putki lopulta irtoaa. Vaikka suojaputki ei rikkoonnu, se voi vaikuttaa mittauselementtiin v\u00e4liaikaisesti tai pysyv\u00e4sti.<\/p>\n

On olemassa kaksi eri standardia, miten luonnollinen taajuus lasketaan, DIN 43772 ja ASME 19.3, joista viimeinen on yleisin. Yksi tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 virtauksen vaikutusta on laittaa suojatasku putken mutkaan niin, ett\u00e4 k\u00e4rki osoittaa virtausta kohti. Jos t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista, voidaan anturi asentaa kulmaan virtaukseen n\u00e4hden. Lyhyemm\u00e4n pituuden valitseminen tai halkaisijan ja muodon muuttaminen voi my\u00f6s parantaa mittaustulosta. KROHNE Inorilla on uusimmat ty\u00f6kalut sen laskemiseksi, ovatko suojataskun mitat riitt\u00e4v\u00e4t sovellukseen ja voimme antaa suosituksia siit\u00e4, kuinka tasku tulisi suunnitella kest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 rasitukset.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11041″ img_size=”large” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Kuluminen<\/h4>\n

Kuluminen on yleist\u00e4 suurivirtauksisissa savupiipuissa. Kovat hiukkaset osuvat suojataskun pintaan hioen pintaa siten, ett\u00e4 lopulta tulee reiki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voidaan minimoida valitsemalla kest\u00e4v\u00e4mpi materiaali suojataskuun tai p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suojataskun pinta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pintakerroksella.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]<\/p>\n

Korkea l\u00e4mp\u00f6tila<\/h4>\n

Kun metalli altistetaan korkeille l\u00e4mp\u00f6tiloille happamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, muodostuu hehkutuskalvo, joka aiheuttaa oksidikerroksen halkeilua ja lopulta irtoamista, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 suojaputkea. T\u00e4m\u00e4 on helpointa korjata valitsemalla suojatasku, joka on valmistettu korkeal\u00e4mp\u00f6isest\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 tai keraamisesta materiaalista.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]<\/p>\n

Takaisin L\u00e4mp\u00f6tilakouluun<\/a><\/p>\n

[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

[vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text]
\nKuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan
\n[\/vc_column_text][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-antureiden ulkon\u00e4k\u00f6 on hyvin vaihteleva, koska k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaihtelevat. Siksi ei voida sanoa, ett\u00e4 kaikilla l\u00e4mp\u00f6tila-antureilla on vakiomuotoinen ulkoasu. Toisaalta voidaan puhua anturin vakiomallista, joka yhdess\u00e4 suojataskun, kaulaputken, mittaussauvan ja kytkent\u00e4kopan kanssa muodostaa t\u00e4ydellisen instrumentin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21884″ img_size=”large”][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_row_inner][vc_column_inner][vc_column_text]
\nMittausauva
\n[\/vc_column_text][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-anturin keskeisin osa on itse mittauselementti (sauva). Mittauselementit perustuvat metalleihin tai metallien yhdistelmiin, joiden ominaisuutena on tietty vastusarvo kussakin l\u00e4mp\u00f6tilassa. Mittauselementit valitaan kussakin k\u00e4ytt\u00f6kohteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella. Koska mitataan vain pieni\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 signaaleja, mittauselementin l\u00e4ht\u00f6signaali on herkk\u00e4 huonolle johdineristykselle ja s\u00e4hk\u00f6isille h\u00e4iri\u00f6ille. Mittauselementtien suojaamiseksi ja toiminnan varmistamiseksi ne on asennettu mineraalieristettyyn kaapeliin (lyhennetty MI-kaapeli). Se koostuu yksinkertaisista johtimista ohuessa metalliputkessa, jonka eristeen\u00e4 on tiiviisti pakattu magnesiumoksidi. MI-kaapeli on yleisimpi\u00e4 halkaisijoina 3 ja 6 mm, ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kytkent\u00e4keramiikka tai l\u00e4mp\u00f6tilal\u00e4hetin. Pt100 ja standardoidut termoelementit ovat yleisimpi\u00e4 mittauselementtej\u00e4.
\nYksinkertainen muoto mittauslaitteesta on sijoittaa langalla kytketty mittauselementti pohjaan sijoitettuun putkeen, jonka pohjassa on l\u00e4mp\u00f6tahna. L\u00e4mp\u00f6tahna tarjoaa paremman l\u00e4mp\u00f6siirron k\u00e4rjess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6alue on kuitenkin rajallinen kapeamman mittausalueen vuoksi, mutta se kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 hyvin mekaanisia rasituksia, kuten t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja iskuja.
\nL\u00e4mp\u00f6tila-antureissa, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutuskuormalle, johtimille on annettava suurin mahdollinen liikkumisvapaus, jotta estet\u00e4\u00e4n kuorman siirtyminen.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11557″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576567329277{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text css=””]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4!
\nINORin mittausyksik\u00f6t perustuvat normaalisti MI-kaapeliin lukuun ottamatta termoelementtej\u00e4 tyyppi S, R ja B, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keraamisia putkia mittausosan rakentamiseen. INOR Pt100 -elementin kiinnitys mittauslaitteeseen on ainutlaatuinen. Eristemateriaalilla t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varmistetaan hyv\u00e4 eristys ja ett\u00e4 elementti ei voi liikkua.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21879″ img_size=”medium” css=”.vc_custom_1661455693069{background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nKytkent\u00e4kopat
\nKytkent\u00e4kopan tarkoitus on suojata kytkent\u00e4keramiikkaa tai muunninta esim. ymp\u00e4rist\u00f6n kosteudelta ja p\u00f6lylt\u00e4. Kytkent\u00e4koppaa valittaessa on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 useita t\u00e4rkeit\u00e4 seikkoja. T\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 on materiaalin valinta. Koppa valetaan yleens\u00e4 alumiinista ja on jauhemaalattu, jotta se ei olisi liian raskas. L\u00e4mp\u00f6tilaa mitattaessa ulkona kovassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuten merell\u00e4 tai autiomaassa hiekkamyrskyiss\u00e4, suositellaan usein ter\u00e4ksest\u00e4 valettua kytkent\u00e4koppaa. Happoisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 muovip\u00e4\u00e4t ovat yleisi\u00e4 korroosion v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kytkent\u00e4p\u00e4\u00e4n sis\u00e4halkaisija on standardoitu ja sit\u00e4 kutsutaan muodoksi A tai B, mutta on my\u00f6s pienempi tyyppi nimelt\u00e4 M.
\nKannen muotoilu ja kiinnitys kytkent\u00e4kopan runkoon on toinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta koppaa valittaessa. Jos esimerkiksi tarvitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4osiin, valitaan usein p\u00e4\u00e4 kannella, joka on kiinnitetty saranoilla. Jos tarvitaan vedenpit\u00e4v\u00e4 vaihtoehto, valitaan mieluiten ruuvattu kansi. Tapauksissa, joissa halutaan paikallisn\u00e4ytt\u00f6, valitaan kytkent\u00e4kansi, jossa on ikkuna.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21890″ img_size=”full”][vc_column_text]IP-luokan m\u00e4\u00e4ritetty arvo on se, mik\u00e4 voidaan saavuttaa korkeintaan. Ylempien IP-luokkien saavuttamiseksi tarvitaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiiviste kytkent\u00e4kopan ja kaulan putken ja vastaavien kaapelil\u00e4pivientien v\u00e4lill\u00e4.
\nKatso kytkent\u00e4p\u00e4iden valikoima[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nKaulaputki
\nKaulaputkea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kytkent\u00e4kopan et\u00e4isyyden s\u00e4\u00e4telyyn prosessista joko siksi, ett\u00e4 se kuumenee liian kuumaksi korkeassa prosessil\u00e4mp\u00f6tilassa tai kytkent\u00e4kopan saamiseksi eristeen ulkopuolelle s\u00e4ili\u00f6n tai putken eristeest\u00e4. Kaulaputket ovat useimmissa tapauksissa edullisia ohutsein\u00e4isi\u00e4 metalliputkia, jotta minimoidaan l\u00e4mm\u00f6n siirtyminen putkea pitkin. Kaulaputkea ei saa kuitenkaan sijoittaa liian kauas, koska prosessin aiheuttama t\u00e4rin\u00e4 voi rikkoa ne, varsinkin silloin kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n raskaita kytkent\u00e4koppia.[\/vc_column_text][vc_row_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][vc_single_image image=”15325″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_empty_space][vc_empty_space][vc_single_image image=”15329″ img_size=”large”][vc_column_text]1. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 220 \u00b0 C
\n2. Prosessin l\u00e4mp\u00f6tila + 400 \u00b0 C
\n3. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 570 \u00b0 C
\n4. L\u00e4mp\u00f6tila kytkent\u00e4kopassa
\n5. Kaulaputken pituus[\/vc_column_text][vc_column_text]HUOMAUTUS! Kaavio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain l\u00e4mp\u00f6tilan nousun. Ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text]
\nProsessiliit\u00e4nt\u00e4
\nYksinkertaisin tapa kiinnitt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila-anturi on kiinnitt\u00e4\u00e4 suojaputki prosessiin kiristysruuviliit\u00e4nn\u00e4ll\u00e4, katso alla oleva kuva 1. Etuna on, ett\u00e4 pituutta voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ja n\u00e4in minimoida varastossa olevien pituuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos halutaan mahdollisuus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lis\u00e4osan pituutta, valitaan PTFE: ll\u00e4 tai kuidulla varustettu tiiviste. Jos taas halutaan korkean paineen kest\u00e4v\u00e4\u00e4, valitaan ter\u00e4ksell\u00e4 leikattu tiiviste (jonka asentoa ei voida s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen).[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15417″ img_size=”large”][vc_column_text]Anturi voidaan kiert\u00e4\u00e4 prosessiin hitsattuun kierteitettyyn hitsausyhteeseen (kuvat 1 ja 2 yll\u00e4). Kuvan 2 mukaisten kierteellisten antureiden asennuspituus on m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 etuk\u00e4teen. Kierreliit\u00e4nt\u00e4isiin antureihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ISO 228 G1\/2 tai ASME B1.20.1 1\/2 -14 NPT mukaisia kierteit\u00e4. Muitakin voidaan luonnollisesti toimittaa.
\nVaihtoehtona ovat laippaliitokset, jotka on pultattu vastalaippaa vasten, kuva 3.
\nTodella korkeissa paineissa suojatasku hitsataan suoraan s\u00e4ili\u00f6\u00f6n \/ putkeen tai k\u00e4ytt\u00e4en hitsausyhdett\u00e4, kuva 4.
\nUpotuspituus lasketaan kiinnityskohdasta eli laipasta \/ yhteest\u00e4 alasp\u00e4in eik\u00e4 siis vain putkeen ulottuvasta osasta, joka altistuu virtaukselle.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nSuojaputki\/-tasku
\nPelkk\u00e4 mittaussauva riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin, jos mitataan ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa. Jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin aggressiivisia kaasuja tai nesteit\u00e4, nopeita virtauksia tai korkeita paineita, mittaussauva on suojattava suojaputkella tai -taskulla. Suojaputken\/ -taskun muotoilu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy mittauspisteen olosuhteiden mukaan.
\nAlla on joitakin esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suojaputken\/- taskun valinnan:[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nSuojaputken h\u00e4vi\u00f6t
\n[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t syntyv\u00e4t, kun suojaputki yhdist\u00e4\u00e4 kuuman vy\u00f6hykkeen ja kylmemm\u00e4n vy\u00f6hykkeen. Metalli, jolla on hyv\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuus, johtaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ulos putken l\u00e4pi ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 mittausk\u00e4rke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena anturi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liian alhaisen arvon. T\u00e4m\u00e4 virhe on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 lyhyempi\u00e4 suojaputkia k\u00e4yt\u00e4mme. Mittausvirheen pienent\u00e4miseksi olisi siksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 upotussyvyytt\u00e4. Yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 upotussyvyys on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 kertaa k\u00e4rjen halkaisija.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15370″ img_size=”large” add_caption=”yes”][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_column_text]Kapeat prosessiputket
\nTapauksissa, joissa prosessiputket ovat haluttua upotuspituutta kapeammat, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 T-putkea, mik\u00e4 mahdollistaa pidemm\u00e4n upotussyvyyden p\u00e4\u00e4virtaukseen kuin jos valitaan kohtisuora asennus prosessiputkeen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ohuempien putkien k\u00e4yt\u00f6n anturin suojaputkena, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuutta suojaputkea pitkin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15378″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nVasteajat
\nJotkut k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaativat nopeutta eli kuinka nopeasti l\u00e4mp\u00f6tila-anturin on reagoitava l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksiin. Vasteajat mitataan sen mukaan, kuinka kauan kest\u00e4\u00e4, ennen kuin l\u00e4mp\u00f6tila saavuttaa 50 % tai 90 % l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksesta. Koska anturielementti mittaa omaa l\u00e4mp\u00f6tilaansa, vasteaika riippuu siit\u00e4, kuinka paljon massaa on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 anturielementin ymp\u00e4rill\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n massaa, sit\u00e4 pidempi vasteaika. Suojaputket on siis pyritt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman pienell\u00e4 halkaisijalla. Tapauksissa, joissa mekaaninen kuormitus ei salli sit\u00e4, on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 elementin ja v\u00e4liaineen v\u00e4linen l\u00e4mm\u00f6njohtavuus on optimaalinen. Paras vaikutus saavutetaan minimoimalla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken v\u00e4lill\u00e4[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11589″ img_size=”large” add_caption=”yes”][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576569136543{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4![\/vc_column_text][vc_column_text css=””]INORin erikoisrakenteella suojaputken k\u00e4rjess\u00e4 on sovitushylsy, jonka avulla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken sein\u00e4mien v\u00e4lill\u00e4 on minimoitu, jotta nopeampi vasteaika voidaan saavuttaa. Nesteiss\u00e4 vasteaika voidaan jopa puolittaa.
\nHylsyrakenne tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vyys paranee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se est\u00e4\u00e4 tehokkaasti mittaussauvaa osumasta suojaputken sis\u00e4seiniin ja samalla anturijohtojen rikkoutumisriski on minimoitu. Anturin k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 pidentyy ja mittauksen luotettavuus kasvaa.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15430″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center” css=”.vc_custom_1748957369183{padding-top: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nMekaaninen kuorma
\nSuojaputki altistuu erilaiselle kulumiselle sovelluksesta riippuen. Paine, t\u00e4rin\u00e4, taivutus ja puhallus ovat yleisimpi\u00e4 mekaanisia kuormituksia, joihin l\u00e4mp\u00f6tila-anturit altistuvat.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nPaine ja taivutus
\nMittausvastukset, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutukselle, muuttavat vastuksen arvoa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n rakenteesta riippuen. Muutos on sit\u00e4 suurempi mit\u00e4 lujempi vastusmetallin ja sen rungon v\u00e4linen liitos on. L\u00e4mp\u00f6tila-anturi on siis suunniteltava siten, ett\u00e4 kuormat eiv\u00e4t siirry mittausvastukseen.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11569″ img_size=”large”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nT\u00e4rin\u00e4
\nVoimakas t\u00e4rin\u00e4 voi johtaa sis\u00e4isten johtimien, suojaputkien ja kaulaputkien rikkoutumiseen.
\nSiksi t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vien vastusantureiden sis\u00e4isten mittausjohtojen tulee voida liikkua mah\u00addollisimman v\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11665″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nV\u00e4r\u00e4htely
\nKun neste tai kaasu kulkee suojaputken l\u00e4pi, virtaus rikkoutuu ja luo kierteet putken ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4 johtaa sykkiv\u00e4\u00e4n alipaineeseen, joka taivuttaa putkea, kunnes putken joustavuus vet\u00e4\u00e4 sen takaisin ja syntyy v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Jos v\u00e4r\u00e4htelytaajuus on sama kuin suojaputken luonnollinen taajuus, putken k\u00e4rki v\u00e4r\u00e4htelee niin voimakkaasti, ett\u00e4 putki lopulta irtoaa. Vaikka suojaputki ei rikkoonnu, se voi vaikuttaa mittauselementtiin v\u00e4liaikaisesti tai pysyv\u00e4sti.
\nOn olemassa kaksi eri standardia, miten luonnollinen taajuus lasketaan, DIN 43772 ja ASME 19.3, joista viimeinen on yleisin. Yksi tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 virtauksen vaikutusta on laittaa suojatasku putken mutkaan niin, ett\u00e4 k\u00e4rki osoittaa virtausta kohti. Jos t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista, voidaan anturi asentaa kulmaan virtaukseen n\u00e4hden. Lyhyemm\u00e4n pituuden valitseminen tai halkaisijan ja muodon muuttaminen voi my\u00f6s parantaa mittaustulosta. KROHNE Inorilla on uusimmat ty\u00f6kalut sen laskemiseksi, ovatko suojataskun mitat riitt\u00e4v\u00e4t sovellukseen ja voimme antaa suosituksia siit\u00e4, kuinka tasku tulisi suunnitella kest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 rasitukset.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11041″ img_size=”large” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nKuluminen
\nKuluminen on yleist\u00e4 suurivirtauksisissa savupiipuissa. Kovat hiukkaset osuvat suojataskun pintaan hioen pintaa siten, ett\u00e4 lopulta tulee reiki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voidaan minimoida valitsemalla kest\u00e4v\u00e4mpi materiaali suojataskuun tai p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suojataskun pinta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pintakerroksella.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]
\nKorkea l\u00e4mp\u00f6tila
\nKun metalli altistetaan korkeille l\u00e4mp\u00f6tiloille happamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, muodostuu hehkutuskalvo, joka aiheuttaa oksidikerroksen halkeilua ja lopulta irtoamista, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 suojaputkea. T\u00e4m\u00e4 on helpointa korjata valitsemalla suojatasku, joka on valmistettu korkeal\u00e4mp\u00f6isest\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 tai keraamisesta materiaalista.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
\nTakaisin L\u00e4mp\u00f6tilakouluun
\n[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":21674,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-temp.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-21662","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nKuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan - KROHNE INOR<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan - KROHNE INOR\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"[vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text] Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan [\/vc_column_text][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-antureiden ulkon\u00e4k\u00f6 on hyvin vaihteleva, koska k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaihtelevat. Siksi ei voida sanoa, ett\u00e4 kaikilla l\u00e4mp\u00f6tila-antureilla on vakiomuotoinen ulkoasu. Toisaalta voidaan puhua anturin vakiomallista, joka yhdess\u00e4 suojataskun, kaulaputken, mittaussauvan ja kytkent\u00e4kopan kanssa muodostaa t\u00e4ydellisen instrumentin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21884″ img_size=”large”][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_row_inner][vc_column_inner][vc_column_text] Mittausauva [\/vc_column_text][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-anturin keskeisin osa on itse mittauselementti (sauva). Mittauselementit perustuvat metalleihin tai metallien yhdistelmiin, joiden ominaisuutena on tietty vastusarvo kussakin l\u00e4mp\u00f6tilassa. Mittauselementit valitaan kussakin k\u00e4ytt\u00f6kohteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella. Koska mitataan vain pieni\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 signaaleja, mittauselementin l\u00e4ht\u00f6signaali on herkk\u00e4 huonolle johdineristykselle ja s\u00e4hk\u00f6isille h\u00e4iri\u00f6ille. Mittauselementtien suojaamiseksi ja toiminnan varmistamiseksi ne on asennettu mineraalieristettyyn kaapeliin (lyhennetty MI-kaapeli). Se koostuu yksinkertaisista johtimista ohuessa metalliputkessa, jonka eristeen\u00e4 on tiiviisti pakattu magnesiumoksidi. MI-kaapeli on yleisimpi\u00e4 halkaisijoina 3 ja 6 mm, ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kytkent\u00e4keramiikka tai l\u00e4mp\u00f6tilal\u00e4hetin. Pt100 ja standardoidut termoelementit ovat yleisimpi\u00e4 mittauselementtej\u00e4. Yksinkertainen muoto mittauslaitteesta on sijoittaa langalla kytketty mittauselementti pohjaan sijoitettuun putkeen, jonka pohjassa on l\u00e4mp\u00f6tahna. L\u00e4mp\u00f6tahna tarjoaa paremman l\u00e4mp\u00f6siirron k\u00e4rjess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6alue on kuitenkin rajallinen kapeamman mittausalueen vuoksi, mutta se kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 hyvin mekaanisia rasituksia, kuten t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja iskuja. L\u00e4mp\u00f6tila-antureissa, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutuskuormalle, johtimille on annettava suurin mahdollinen liikkumisvapaus, jotta estet\u00e4\u00e4n kuorman siirtyminen.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11557″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576567329277{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text css=””]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4! INORin mittausyksik\u00f6t perustuvat normaalisti MI-kaapeliin lukuun ottamatta termoelementtej\u00e4 tyyppi S, R ja B, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keraamisia putkia mittausosan rakentamiseen. INOR Pt100 -elementin kiinnitys mittauslaitteeseen on ainutlaatuinen. Eristemateriaalilla t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varmistetaan hyv\u00e4 eristys ja ett\u00e4 elementti ei voi liikkua.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21879″ img_size=”medium” css=”.vc_custom_1661455693069{background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Kytkent\u00e4kopat Kytkent\u00e4kopan tarkoitus on suojata kytkent\u00e4keramiikkaa tai muunninta esim. ymp\u00e4rist\u00f6n kosteudelta ja p\u00f6lylt\u00e4. Kytkent\u00e4koppaa valittaessa on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 useita t\u00e4rkeit\u00e4 seikkoja. T\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 on materiaalin valinta. Koppa valetaan yleens\u00e4 alumiinista ja on jauhemaalattu, jotta se ei olisi liian raskas. L\u00e4mp\u00f6tilaa mitattaessa ulkona kovassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuten merell\u00e4 tai autiomaassa hiekkamyrskyiss\u00e4, suositellaan usein ter\u00e4ksest\u00e4 valettua kytkent\u00e4koppaa. Happoisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 muovip\u00e4\u00e4t ovat yleisi\u00e4 korroosion v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kytkent\u00e4p\u00e4\u00e4n sis\u00e4halkaisija on standardoitu ja sit\u00e4 kutsutaan muodoksi A tai B, mutta on my\u00f6s pienempi tyyppi nimelt\u00e4 M. Kannen muotoilu ja kiinnitys kytkent\u00e4kopan runkoon on toinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta koppaa valittaessa. Jos esimerkiksi tarvitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4osiin, valitaan usein p\u00e4\u00e4 kannella, joka on kiinnitetty saranoilla. Jos tarvitaan vedenpit\u00e4v\u00e4 vaihtoehto, valitaan mieluiten ruuvattu kansi. Tapauksissa, joissa halutaan paikallisn\u00e4ytt\u00f6, valitaan kytkent\u00e4kansi, jossa on ikkuna.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21890″ img_size=”full”][vc_column_text]IP-luokan m\u00e4\u00e4ritetty arvo on se, mik\u00e4 voidaan saavuttaa korkeintaan. Ylempien IP-luokkien saavuttamiseksi tarvitaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiiviste kytkent\u00e4kopan ja kaulan putken ja vastaavien kaapelil\u00e4pivientien v\u00e4lill\u00e4. Katso kytkent\u00e4p\u00e4iden valikoima[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Kaulaputki Kaulaputkea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kytkent\u00e4kopan et\u00e4isyyden s\u00e4\u00e4telyyn prosessista joko siksi, ett\u00e4 se kuumenee liian kuumaksi korkeassa prosessil\u00e4mp\u00f6tilassa tai kytkent\u00e4kopan saamiseksi eristeen ulkopuolelle s\u00e4ili\u00f6n tai putken eristeest\u00e4. Kaulaputket ovat useimmissa tapauksissa edullisia ohutsein\u00e4isi\u00e4 metalliputkia, jotta minimoidaan l\u00e4mm\u00f6n siirtyminen putkea pitkin. Kaulaputkea ei saa kuitenkaan sijoittaa liian kauas, koska prosessin aiheuttama t\u00e4rin\u00e4 voi rikkoa ne, varsinkin silloin kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n raskaita kytkent\u00e4koppia.[\/vc_column_text][vc_row_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][vc_single_image image=”15325″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_empty_space][vc_empty_space][vc_single_image image=”15329″ img_size=”large”][vc_column_text]1. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 220 \u00b0 C 2. Prosessin l\u00e4mp\u00f6tila + 400 \u00b0 C 3. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 570 \u00b0 C 4. L\u00e4mp\u00f6tila kytkent\u00e4kopassa 5. Kaulaputken pituus[\/vc_column_text][vc_column_text]HUOMAUTUS! Kaavio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain l\u00e4mp\u00f6tilan nousun. Ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text] Prosessiliit\u00e4nt\u00e4 Yksinkertaisin tapa kiinnitt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila-anturi on kiinnitt\u00e4\u00e4 suojaputki prosessiin kiristysruuviliit\u00e4nn\u00e4ll\u00e4, katso alla oleva kuva 1. Etuna on, ett\u00e4 pituutta voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ja n\u00e4in minimoida varastossa olevien pituuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos halutaan mahdollisuus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lis\u00e4osan pituutta, valitaan PTFE: ll\u00e4 tai kuidulla varustettu tiiviste. Jos taas halutaan korkean paineen kest\u00e4v\u00e4\u00e4, valitaan ter\u00e4ksell\u00e4 leikattu tiiviste (jonka asentoa ei voida s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen).[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15417″ img_size=”large”][vc_column_text]Anturi voidaan kiert\u00e4\u00e4 prosessiin hitsattuun kierteitettyyn hitsausyhteeseen (kuvat 1 ja 2 yll\u00e4). Kuvan 2 mukaisten kierteellisten antureiden asennuspituus on m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 etuk\u00e4teen. Kierreliit\u00e4nt\u00e4isiin antureihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ISO 228 G1\/2 tai ASME B1.20.1 1\/2 -14 NPT mukaisia kierteit\u00e4. Muitakin voidaan luonnollisesti toimittaa. Vaihtoehtona ovat laippaliitokset, jotka on pultattu vastalaippaa vasten, kuva 3. Todella korkeissa paineissa suojatasku hitsataan suoraan s\u00e4ili\u00f6\u00f6n \/ putkeen tai k\u00e4ytt\u00e4en hitsausyhdett\u00e4, kuva 4. Upotuspituus lasketaan kiinnityskohdasta eli laipasta \/ yhteest\u00e4 alasp\u00e4in eik\u00e4 siis vain putkeen ulottuvasta osasta, joka altistuu virtaukselle.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Suojaputki\/-tasku Pelkk\u00e4 mittaussauva riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin, jos mitataan ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa. Jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin aggressiivisia kaasuja tai nesteit\u00e4, nopeita virtauksia tai korkeita paineita, mittaussauva on suojattava suojaputkella tai -taskulla. Suojaputken\/ -taskun muotoilu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy mittauspisteen olosuhteiden mukaan. Alla on joitakin esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suojaputken\/- taskun valinnan:[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t [\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t syntyv\u00e4t, kun suojaputki yhdist\u00e4\u00e4 kuuman vy\u00f6hykkeen ja kylmemm\u00e4n vy\u00f6hykkeen. Metalli, jolla on hyv\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuus, johtaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ulos putken l\u00e4pi ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 mittausk\u00e4rke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena anturi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liian alhaisen arvon. T\u00e4m\u00e4 virhe on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 lyhyempi\u00e4 suojaputkia k\u00e4yt\u00e4mme. Mittausvirheen pienent\u00e4miseksi olisi siksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 upotussyvyytt\u00e4. Yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 upotussyvyys on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 kertaa k\u00e4rjen halkaisija.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15370″ img_size=”large” add_caption=”yes”][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_column_text]Kapeat prosessiputket Tapauksissa, joissa prosessiputket ovat haluttua upotuspituutta kapeammat, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 T-putkea, mik\u00e4 mahdollistaa pidemm\u00e4n upotussyvyyden p\u00e4\u00e4virtaukseen kuin jos valitaan kohtisuora asennus prosessiputkeen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ohuempien putkien k\u00e4yt\u00f6n anturin suojaputkena, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuutta suojaputkea pitkin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15378″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Vasteajat Jotkut k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaativat nopeutta eli kuinka nopeasti l\u00e4mp\u00f6tila-anturin on reagoitava l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksiin. Vasteajat mitataan sen mukaan, kuinka kauan kest\u00e4\u00e4, ennen kuin l\u00e4mp\u00f6tila saavuttaa 50 % tai 90 % l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksesta. Koska anturielementti mittaa omaa l\u00e4mp\u00f6tilaansa, vasteaika riippuu siit\u00e4, kuinka paljon massaa on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 anturielementin ymp\u00e4rill\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n massaa, sit\u00e4 pidempi vasteaika. Suojaputket on siis pyritt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman pienell\u00e4 halkaisijalla. Tapauksissa, joissa mekaaninen kuormitus ei salli sit\u00e4, on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 elementin ja v\u00e4liaineen v\u00e4linen l\u00e4mm\u00f6njohtavuus on optimaalinen. Paras vaikutus saavutetaan minimoimalla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken v\u00e4lill\u00e4[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11589″ img_size=”large” add_caption=”yes”][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576569136543{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4![\/vc_column_text][vc_column_text css=””]INORin erikoisrakenteella suojaputken k\u00e4rjess\u00e4 on sovitushylsy, jonka avulla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken sein\u00e4mien v\u00e4lill\u00e4 on minimoitu, jotta nopeampi vasteaika voidaan saavuttaa. Nesteiss\u00e4 vasteaika voidaan jopa puolittaa. Hylsyrakenne tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vyys paranee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se est\u00e4\u00e4 tehokkaasti mittaussauvaa osumasta suojaputken sis\u00e4seiniin ja samalla anturijohtojen rikkoutumisriski on minimoitu. Anturin k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 pidentyy ja mittauksen luotettavuus kasvaa.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15430″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center” css=”.vc_custom_1748957369183{padding-top: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Mekaaninen kuorma Suojaputki altistuu erilaiselle kulumiselle sovelluksesta riippuen. Paine, t\u00e4rin\u00e4, taivutus ja puhallus ovat yleisimpi\u00e4 mekaanisia kuormituksia, joihin l\u00e4mp\u00f6tila-anturit altistuvat.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Paine ja taivutus Mittausvastukset, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutukselle, muuttavat vastuksen arvoa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n rakenteesta riippuen. Muutos on sit\u00e4 suurempi mit\u00e4 lujempi vastusmetallin ja sen rungon v\u00e4linen liitos on. L\u00e4mp\u00f6tila-anturi on siis suunniteltava siten, ett\u00e4 kuormat eiv\u00e4t siirry mittausvastukseen.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11569″ img_size=”large”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] T\u00e4rin\u00e4 Voimakas t\u00e4rin\u00e4 voi johtaa sis\u00e4isten johtimien, suojaputkien ja kaulaputkien rikkoutumiseen. Siksi t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vien vastusantureiden sis\u00e4isten mittausjohtojen tulee voida liikkua mah\u00addollisimman v\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11665″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] V\u00e4r\u00e4htely Kun neste tai kaasu kulkee suojaputken l\u00e4pi, virtaus rikkoutuu ja luo kierteet putken ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4 johtaa sykkiv\u00e4\u00e4n alipaineeseen, joka taivuttaa putkea, kunnes putken joustavuus vet\u00e4\u00e4 sen takaisin ja syntyy v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Jos v\u00e4r\u00e4htelytaajuus on sama kuin suojaputken luonnollinen taajuus, putken k\u00e4rki v\u00e4r\u00e4htelee niin voimakkaasti, ett\u00e4 putki lopulta irtoaa. Vaikka suojaputki ei rikkoonnu, se voi vaikuttaa mittauselementtiin v\u00e4liaikaisesti tai pysyv\u00e4sti. On olemassa kaksi eri standardia, miten luonnollinen taajuus lasketaan, DIN 43772 ja ASME 19.3, joista viimeinen on yleisin. Yksi tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 virtauksen vaikutusta on laittaa suojatasku putken mutkaan niin, ett\u00e4 k\u00e4rki osoittaa virtausta kohti. Jos t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista, voidaan anturi asentaa kulmaan virtaukseen n\u00e4hden. Lyhyemm\u00e4n pituuden valitseminen tai halkaisijan ja muodon muuttaminen voi my\u00f6s parantaa mittaustulosta. KROHNE Inorilla on uusimmat ty\u00f6kalut sen laskemiseksi, ovatko suojataskun mitat riitt\u00e4v\u00e4t sovellukseen ja voimme antaa suosituksia siit\u00e4, kuinka tasku tulisi suunnitella kest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 rasitukset.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11041″ img_size=”large” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Kuluminen Kuluminen on yleist\u00e4 suurivirtauksisissa savupiipuissa. Kovat hiukkaset osuvat suojataskun pintaan hioen pintaa siten, ett\u00e4 lopulta tulee reiki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voidaan minimoida valitsemalla kest\u00e4v\u00e4mpi materiaali suojataskuun tai p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suojataskun pinta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pintakerroksella.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Korkea l\u00e4mp\u00f6tila Kun metalli altistetaan korkeille l\u00e4mp\u00f6tiloille happamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, muodostuu hehkutuskalvo, joka aiheuttaa oksidikerroksen halkeilua ja lopulta irtoamista, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 suojaputkea. T\u00e4m\u00e4 on helpointa korjata valitsemalla suojatasku, joka on valmistettu korkeal\u00e4mp\u00f6isest\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 tai keraamisesta materiaalista.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text] Takaisin L\u00e4mp\u00f6tilakouluun [\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KROHNE INOR\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-06-03T13:30:28+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/lampotilakoulu\\\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/lampotilakoulu\\\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\\\/\",\"name\":\"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan - KROHNE INOR\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2022-08-09T14:31:33+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-03T13:30:28+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/lampotilakoulu\\\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/lampotilakoulu\\\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/lampotilakoulu\\\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Hem\",\"item\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"L\u00e4mp\u00f6tilakoulu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/lampotilakoulu\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/\",\"name\":\"KROHNE INOR\",\"description\":\"Specialists in industrial temperature measurement\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/krohne-inor.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan - KROHNE INOR","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan - KROHNE INOR","og_description":"[vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text] Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan [\/vc_column_text][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-antureiden ulkon\u00e4k\u00f6 on hyvin vaihteleva, koska k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaihtelevat. Siksi ei voida sanoa, ett\u00e4 kaikilla l\u00e4mp\u00f6tila-antureilla on vakiomuotoinen ulkoasu. Toisaalta voidaan puhua anturin vakiomallista, joka yhdess\u00e4 suojataskun, kaulaputken, mittaussauvan ja kytkent\u00e4kopan kanssa muodostaa t\u00e4ydellisen instrumentin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21884″ img_size=”large”][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_row_inner][vc_column_inner][vc_column_text] Mittausauva [\/vc_column_text][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][vc_column_text]L\u00e4mp\u00f6tila-anturin keskeisin osa on itse mittauselementti (sauva). Mittauselementit perustuvat metalleihin tai metallien yhdistelmiin, joiden ominaisuutena on tietty vastusarvo kussakin l\u00e4mp\u00f6tilassa. Mittauselementit valitaan kussakin k\u00e4ytt\u00f6kohteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella. Koska mitataan vain pieni\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 signaaleja, mittauselementin l\u00e4ht\u00f6signaali on herkk\u00e4 huonolle johdineristykselle ja s\u00e4hk\u00f6isille h\u00e4iri\u00f6ille. Mittauselementtien suojaamiseksi ja toiminnan varmistamiseksi ne on asennettu mineraalieristettyyn kaapeliin (lyhennetty MI-kaapeli). Se koostuu yksinkertaisista johtimista ohuessa metalliputkessa, jonka eristeen\u00e4 on tiiviisti pakattu magnesiumoksidi. MI-kaapeli on yleisimpi\u00e4 halkaisijoina 3 ja 6 mm, ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kytkent\u00e4keramiikka tai l\u00e4mp\u00f6tilal\u00e4hetin. Pt100 ja standardoidut termoelementit ovat yleisimpi\u00e4 mittauselementtej\u00e4. Yksinkertainen muoto mittauslaitteesta on sijoittaa langalla kytketty mittauselementti pohjaan sijoitettuun putkeen, jonka pohjassa on l\u00e4mp\u00f6tahna. L\u00e4mp\u00f6tahna tarjoaa paremman l\u00e4mp\u00f6siirron k\u00e4rjess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6alue on kuitenkin rajallinen kapeamman mittausalueen vuoksi, mutta se kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 hyvin mekaanisia rasituksia, kuten t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja iskuja. L\u00e4mp\u00f6tila-antureissa, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutuskuormalle, johtimille on annettava suurin mahdollinen liikkumisvapaus, jotta estet\u00e4\u00e4n kuorman siirtyminen.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11557″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576567329277{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text css=””]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4! INORin mittausyksik\u00f6t perustuvat normaalisti MI-kaapeliin lukuun ottamatta termoelementtej\u00e4 tyyppi S, R ja B, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keraamisia putkia mittausosan rakentamiseen. INOR Pt100 -elementin kiinnitys mittauslaitteeseen on ainutlaatuinen. Eristemateriaalilla t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varmistetaan hyv\u00e4 eristys ja ett\u00e4 elementti ei voi liikkua.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21879″ img_size=”medium” css=”.vc_custom_1661455693069{background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Kytkent\u00e4kopat Kytkent\u00e4kopan tarkoitus on suojata kytkent\u00e4keramiikkaa tai muunninta esim. ymp\u00e4rist\u00f6n kosteudelta ja p\u00f6lylt\u00e4. Kytkent\u00e4koppaa valittaessa on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 useita t\u00e4rkeit\u00e4 seikkoja. T\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 on materiaalin valinta. Koppa valetaan yleens\u00e4 alumiinista ja on jauhemaalattu, jotta se ei olisi liian raskas. L\u00e4mp\u00f6tilaa mitattaessa ulkona kovassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuten merell\u00e4 tai autiomaassa hiekkamyrskyiss\u00e4, suositellaan usein ter\u00e4ksest\u00e4 valettua kytkent\u00e4koppaa. Happoisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 muovip\u00e4\u00e4t ovat yleisi\u00e4 korroosion v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kytkent\u00e4p\u00e4\u00e4n sis\u00e4halkaisija on standardoitu ja sit\u00e4 kutsutaan muodoksi A tai B, mutta on my\u00f6s pienempi tyyppi nimelt\u00e4 M. Kannen muotoilu ja kiinnitys kytkent\u00e4kopan runkoon on toinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta koppaa valittaessa. Jos esimerkiksi tarvitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4osiin, valitaan usein p\u00e4\u00e4 kannella, joka on kiinnitetty saranoilla. Jos tarvitaan vedenpit\u00e4v\u00e4 vaihtoehto, valitaan mieluiten ruuvattu kansi. Tapauksissa, joissa halutaan paikallisn\u00e4ytt\u00f6, valitaan kytkent\u00e4kansi, jossa on ikkuna.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”21890″ img_size=”full”][vc_column_text]IP-luokan m\u00e4\u00e4ritetty arvo on se, mik\u00e4 voidaan saavuttaa korkeintaan. Ylempien IP-luokkien saavuttamiseksi tarvitaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiiviste kytkent\u00e4kopan ja kaulan putken ja vastaavien kaapelil\u00e4pivientien v\u00e4lill\u00e4. Katso kytkent\u00e4p\u00e4iden valikoima[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Kaulaputki Kaulaputkea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kytkent\u00e4kopan et\u00e4isyyden s\u00e4\u00e4telyyn prosessista joko siksi, ett\u00e4 se kuumenee liian kuumaksi korkeassa prosessil\u00e4mp\u00f6tilassa tai kytkent\u00e4kopan saamiseksi eristeen ulkopuolelle s\u00e4ili\u00f6n tai putken eristeest\u00e4. Kaulaputket ovat useimmissa tapauksissa edullisia ohutsein\u00e4isi\u00e4 metalliputkia, jotta minimoidaan l\u00e4mm\u00f6n siirtyminen putkea pitkin. Kaulaputkea ei saa kuitenkaan sijoittaa liian kauas, koska prosessin aiheuttama t\u00e4rin\u00e4 voi rikkoa ne, varsinkin silloin kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n raskaita kytkent\u00e4koppia.[\/vc_column_text][vc_row_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][vc_single_image image=”15325″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/2″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_empty_space][vc_empty_space][vc_single_image image=”15329″ img_size=”large”][vc_column_text]1. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 220 \u00b0 C 2. Prosessin l\u00e4mp\u00f6tila + 400 \u00b0 C 3. Prosessil\u00e4mp\u00f6tila + 570 \u00b0 C 4. L\u00e4mp\u00f6tila kytkent\u00e4kopassa 5. Kaulaputken pituus[\/vc_column_text][vc_column_text]HUOMAUTUS! Kaavio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain l\u00e4mp\u00f6tilan nousun. Ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 t\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”3\/4″][vc_column_text] Prosessiliit\u00e4nt\u00e4 Yksinkertaisin tapa kiinnitt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila-anturi on kiinnitt\u00e4\u00e4 suojaputki prosessiin kiristysruuviliit\u00e4nn\u00e4ll\u00e4, katso alla oleva kuva 1. Etuna on, ett\u00e4 pituutta voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ja n\u00e4in minimoida varastossa olevien pituuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos halutaan mahdollisuus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lis\u00e4osan pituutta, valitaan PTFE: ll\u00e4 tai kuidulla varustettu tiiviste. Jos taas halutaan korkean paineen kest\u00e4v\u00e4\u00e4, valitaan ter\u00e4ksell\u00e4 leikattu tiiviste (jonka asentoa ei voida s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen).[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15417″ img_size=”large”][vc_column_text]Anturi voidaan kiert\u00e4\u00e4 prosessiin hitsattuun kierteitettyyn hitsausyhteeseen (kuvat 1 ja 2 yll\u00e4). Kuvan 2 mukaisten kierteellisten antureiden asennuspituus on m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 etuk\u00e4teen. Kierreliit\u00e4nt\u00e4isiin antureihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ISO 228 G1\/2 tai ASME B1.20.1 1\/2 -14 NPT mukaisia kierteit\u00e4. Muitakin voidaan luonnollisesti toimittaa. Vaihtoehtona ovat laippaliitokset, jotka on pultattu vastalaippaa vasten, kuva 3. Todella korkeissa paineissa suojatasku hitsataan suoraan s\u00e4ili\u00f6\u00f6n \/ putkeen tai k\u00e4ytt\u00e4en hitsausyhdett\u00e4, kuva 4. Upotuspituus lasketaan kiinnityskohdasta eli laipasta \/ yhteest\u00e4 alasp\u00e4in eik\u00e4 siis vain putkeen ulottuvasta osasta, joka altistuu virtaukselle.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/4″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Suojaputki\/-tasku Pelkk\u00e4 mittaussauva riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin, jos mitataan ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa. Jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin aggressiivisia kaasuja tai nesteit\u00e4, nopeita virtauksia tai korkeita paineita, mittaussauva on suojattava suojaputkella tai -taskulla. Suojaputken\/ -taskun muotoilu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy mittauspisteen olosuhteiden mukaan. Alla on joitakin esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suojaputken\/- taskun valinnan:[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t [\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text]Suojaputken h\u00e4vi\u00f6t syntyv\u00e4t, kun suojaputki yhdist\u00e4\u00e4 kuuman vy\u00f6hykkeen ja kylmemm\u00e4n vy\u00f6hykkeen. Metalli, jolla on hyv\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuus, johtaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ulos putken l\u00e4pi ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 mittausk\u00e4rke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena anturi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liian alhaisen arvon. T\u00e4m\u00e4 virhe on sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 lyhyempi\u00e4 suojaputkia k\u00e4yt\u00e4mme. Mittausvirheen pienent\u00e4miseksi olisi siksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 upotussyvyytt\u00e4. Yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 upotussyvyys on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 kertaa k\u00e4rjen halkaisija.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15370″ img_size=”large” add_caption=”yes”][vc_row_inner][vc_column_inner width=”2\/3″][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/3″][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_column_text]Kapeat prosessiputket Tapauksissa, joissa prosessiputket ovat haluttua upotuspituutta kapeammat, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 T-putkea, mik\u00e4 mahdollistaa pidemm\u00e4n upotussyvyyden p\u00e4\u00e4virtaukseen kuin jos valitaan kohtisuora asennus prosessiputkeen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ohuempien putkien k\u00e4yt\u00f6n anturin suojaputkena, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4mm\u00f6njohtavuutta suojaputkea pitkin.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15378″ img_size=”medium” add_caption=”yes”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Vasteajat Jotkut k\u00e4ytt\u00f6kohteet vaativat nopeutta eli kuinka nopeasti l\u00e4mp\u00f6tila-anturin on reagoitava l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksiin. Vasteajat mitataan sen mukaan, kuinka kauan kest\u00e4\u00e4, ennen kuin l\u00e4mp\u00f6tila saavuttaa 50 % tai 90 % l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksesta. Koska anturielementti mittaa omaa l\u00e4mp\u00f6tilaansa, vasteaika riippuu siit\u00e4, kuinka paljon massaa on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4 anturielementin ymp\u00e4rill\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n massaa, sit\u00e4 pidempi vasteaika. Suojaputket on siis pyritt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman pienell\u00e4 halkaisijalla. Tapauksissa, joissa mekaaninen kuormitus ei salli sit\u00e4, on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 elementin ja v\u00e4liaineen v\u00e4linen l\u00e4mm\u00f6njohtavuus on optimaalinen. Paras vaikutus saavutetaan minimoimalla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken v\u00e4lill\u00e4[\/vc_column_text][vc_single_image image=”11589″ img_size=”large” add_caption=”yes”][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″ css=”.vc_custom_1576569136543{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column_text]Tiesitk\u00f6 ett\u00e4![\/vc_column_text][vc_column_text css=””]INORin erikoisrakenteella suojaputken k\u00e4rjess\u00e4 on sovitushylsy, jonka avulla ilmarako mittaussauvan ja suojaputken sein\u00e4mien v\u00e4lill\u00e4 on minimoitu, jotta nopeampi vasteaika voidaan saavuttaa. Nesteiss\u00e4 vasteaika voidaan jopa puolittaa. Hylsyrakenne tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vyys paranee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se est\u00e4\u00e4 tehokkaasti mittaussauvaa osumasta suojaputken sis\u00e4seiniin ja samalla anturijohtojen rikkoutumisriski on minimoitu. Anturin k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 pidentyy ja mittauksen luotettavuus kasvaa.[\/vc_column_text][vc_single_image image=”15430″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center” css=”.vc_custom_1748957369183{padding-top: 10px !important;padding-bottom: 10px !important;background-color: #ffffff !important;}”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Mekaaninen kuorma Suojaputki altistuu erilaiselle kulumiselle sovelluksesta riippuen. Paine, t\u00e4rin\u00e4, taivutus ja puhallus ovat yleisimpi\u00e4 mekaanisia kuormituksia, joihin l\u00e4mp\u00f6tila-anturit altistuvat.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Paine ja taivutus Mittausvastukset, jotka ovat alttiina paineelle tai taivutukselle, muuttavat vastuksen arvoa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n rakenteesta riippuen. Muutos on sit\u00e4 suurempi mit\u00e4 lujempi vastusmetallin ja sen rungon v\u00e4linen liitos on. L\u00e4mp\u00f6tila-anturi on siis suunniteltava siten, ett\u00e4 kuormat eiv\u00e4t siirry mittausvastukseen.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11569″ img_size=”large”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] T\u00e4rin\u00e4 Voimakas t\u00e4rin\u00e4 voi johtaa sis\u00e4isten johtimien, suojaputkien ja kaulaputkien rikkoutumiseen. Siksi t\u00e4rin\u00e4nkest\u00e4vien vastusantureiden sis\u00e4isten mittausjohtojen tulee voida liikkua mah\u00addollisimman v\u00e4h\u00e4n.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11665″ img_size=”medium” add_caption=”yes” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] V\u00e4r\u00e4htely Kun neste tai kaasu kulkee suojaputken l\u00e4pi, virtaus rikkoutuu ja luo kierteet putken ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4 johtaa sykkiv\u00e4\u00e4n alipaineeseen, joka taivuttaa putkea, kunnes putken joustavuus vet\u00e4\u00e4 sen takaisin ja syntyy v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Jos v\u00e4r\u00e4htelytaajuus on sama kuin suojaputken luonnollinen taajuus, putken k\u00e4rki v\u00e4r\u00e4htelee niin voimakkaasti, ett\u00e4 putki lopulta irtoaa. Vaikka suojaputki ei rikkoonnu, se voi vaikuttaa mittauselementtiin v\u00e4liaikaisesti tai pysyv\u00e4sti. On olemassa kaksi eri standardia, miten luonnollinen taajuus lasketaan, DIN 43772 ja ASME 19.3, joista viimeinen on yleisin. Yksi tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 virtauksen vaikutusta on laittaa suojatasku putken mutkaan niin, ett\u00e4 k\u00e4rki osoittaa virtausta kohti. Jos t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista, voidaan anturi asentaa kulmaan virtaukseen n\u00e4hden. Lyhyemm\u00e4n pituuden valitseminen tai halkaisijan ja muodon muuttaminen voi my\u00f6s parantaa mittaustulosta. KROHNE Inorilla on uusimmat ty\u00f6kalut sen laskemiseksi, ovatko suojataskun mitat riitt\u00e4v\u00e4t sovellukseen ja voimme antaa suosituksia siit\u00e4, kuinka tasku tulisi suunnitella kest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 rasitukset.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][vc_single_image image=”11041″ img_size=”large” alignment=”center”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Kuluminen Kuluminen on yleist\u00e4 suurivirtauksisissa savupiipuissa. Kovat hiukkaset osuvat suojataskun pintaan hioen pintaa siten, ett\u00e4 lopulta tulee reiki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voidaan minimoida valitsemalla kest\u00e4v\u00e4mpi materiaali suojataskuun tai p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suojataskun pinta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pintakerroksella.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_separator][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column width=”2\/3″][vc_column_text] Korkea l\u00e4mp\u00f6tila Kun metalli altistetaan korkeille l\u00e4mp\u00f6tiloille happamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, muodostuu hehkutuskalvo, joka aiheuttaa oksidikerroksen halkeilua ja lopulta irtoamista, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 suojaputkea. T\u00e4m\u00e4 on helpointa korjata valitsemalla suojatasku, joka on valmistettu korkeal\u00e4mp\u00f6isest\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 tai keraamisesta materiaalista.[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column width=”1\/3″][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text] Takaisin L\u00e4mp\u00f6tilakouluun [\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]","og_url":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/","og_site_name":"KROHNE INOR","article_modified_time":"2025-06-03T13:30:28+00:00","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/","url":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/","name":"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan - KROHNE INOR","isPartOf":{"@id":"https:\/\/krohne-inor.fi\/#website"},"datePublished":"2022-08-09T14:31:33+00:00","dateModified":"2025-06-03T13:30:28+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/kuinka-lampotila-anturi-rakennetaan\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Hem","item":"https:\/\/krohne-inor.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"L\u00e4mp\u00f6tilakoulu","item":"https:\/\/krohne-inor.fi\/lampotilakoulu\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Kuinka l\u00e4mp\u00f6tila-anturi rakennetaan"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/krohne-inor.fi\/#website","url":"https:\/\/krohne-inor.fi\/","name":"KROHNE INOR","description":"Specialists in industrial temperature measurement","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/krohne-inor.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/21662","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21662"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/21662\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":38356,"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/21662\/revisions\/38356"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/21674"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krohne-inor.staging.rackfish.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21662"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}